Jäsentilaisuus 4.5.2006

"Hernepyssyllä taisteleminen atomiaseita vastaan" – näin luonnehdittiin pienyritysten patenttihankkimista jäsentilaisuuden paneelikeskustelussa 4.5.2006. Yleinen ohje tuntui silti olevan, että jos pienyrittäjä haluaa toimia kansainvälisesti, hänen kannattaa hakea patenttia Yhdysvalloissa - oli hän sitten patenttien puolesta tai vastaan.

Ohjelmistoyrittäjien jäsenillan keskustelu järjestettiin otsikolla ”Mitä EU, ohjelmistopatentit ja immateriaalioikeudet merkitsevät ohjelmistoyrittäjälle”, ja sen osanottajat olivat Kaj Arnö, MySQL:n yhteiskuntasuhteista vastaava, kansanedustaja Jyrki J. Kasvi sekä TJ Pekka Pere, Proha Oy. Puheenjohtajina toimivat Ohjelmistoyrittäjien puheenjohtaja Matti Heikkonen sekä jäsentapahtumien vastaava Taneli Tikka.

Patenttijärjestelmä

Patenttimielipiteet jakavat kenttää, ovat usein ristiriitaisia, eikä yhtä totuutta tunnu olevan. Yleisimmät patentteja vastaan esitetyt argumentit ohjelmistoalalla ovat, että ne estävät innovaatiota ja niitä käytetään väärin, esim. kauppapoliittisina työkaluina. Patenttien puolustajat taas korostavat sitä, että Eurooppa ei ole mikään autonominen saareke maailmanmarkkinoilla vaan osa globaalista markkinaa, jota USA hallitsee ja jossa patentit ovat osa kaupankäyntiä. Patenttien alkuperäinen tarkoitus on kuitenkin ollut nimenomaan lisätä luovuutta ja keksintöjen hyväksikäyttöä myöntämällä keksijälle väliaikainen monopolioikeus.

Patenttijärjestelmän pitäisi lisätä teknisen tiedon leviämistä, koska keksintö tulee paljastaa patenttihakemuksessa ja tämä tieto on julkista ja vapaasti käytettävissä. Näyttää siltä että jossain vaiheessa on menty täysin väärille raiteille, kun esim. USA:sta löytyy rahoittajia, jotka rahoittavat patenttioikeudenkäyntejä. Juuri Yhdysvalloissa patenttioikeuksista syntyy usein kiivaita oikeustaisteluja, jotka voivat uhata yksittäisten yritysten liiketoimintojen kehittymistä. Tuorein esimerkki patenttioikeuskiistasta Yhdysvalloissa on JPEG -formaatti, jossa Philips väittää Kodakin rikkoneen yhtiön kuvanpakkausta koskevaa patenttia.

Mitä mieltä panelistit olivat ohjelmistopatenteista?

Pekka Pere edusti patenttien puolestapuhujia, Jyrki J. Kasvi sekä Kaj Arnö taas näkevät maailman parempana paikkana innovaatioille, jos patenttijärjestelmää ei olisi. Tosin panelistit olivat samaa mieltä siitä, että yhtenäinen patenttijärjestelmä Euroopassa on tavoiteltava asia. Säännöt pitäisi tehdä niin yhtenäisiksi, että ne pätevät kaikissa EU:n maissa. Voidaan sanoa että, Pere edusti perusamerikkalaista liiketapaa ja muut yleistä, eurooppalaista ideologista tasoa. Vilkasta patenttikeskustelua leimasi sotataidon sanasto; puhuttiin terroribalanssista, barrikadeista, patentit kuvattiin kilviksi ja suojaksi hyökkäyksiä vastaan, puhuttiin puolustamisesta sekä offensiivisesta strategiasta.

Nykyajan kauppasota käydäänkin patenttisalkuilla? Mitä jokaisen yksittäisen ohjelmistoyrittäjän sitten kannattaisi pitää mielessä, mikä on se yksi juttu, mitä kannattaa huomioida kun tekee päätöksensä patentoidako vai ei, kysyi puheenjohtaja Matti Heikkonen? Kaj Arnö oli sitä mieltä, että yksi tapa puolustautua niitä vastaan, jotka tulevaisuudessa käyttävät patentteja hyökkäävästi, on hankkia itse jonkinlainen patenttisalkku. Toinen ja oikeastaan ainut tapa vaikuttaa hänen mielestään, on toimia poliittisella tasolla, lobata rahan avulla sen puolesta, että ohjelmistopatentteja ei tulisi vielä enemmän Eurooppaan.

Pekka Pere taas kehotti kaikkia pieniä ohjelmistoyrityksiä patentoimaan ja suojaamaan kaikkia keksintöjään ja jos haluaa toimia kansainvälisillä markkinoilla, patentti kannatta hakea nimenomaan Yhdysvalloissa, jolloin saa 40% suojan maailmanmarkkinoista. Jyrki Kasvi kouluttaisi henkilökuntaa järjestelmän väärinkäytön estämiseksi sekä kehotti suojautumaan, julkaisemalla keksintönsä. Kun keksintö on julkinen, kukaan muu ei voi sitä patentoida sen jälkeen. Todelliset innovaatiot, jotka hänen mielestään ovat muuttaneet viestintää (s-posti, chatit, blogit, irqit) ovat syntyneet siten, että joku on kehittänyt oivalluksensa ja laittanut sen julkiseen jakoon, jossa sitä on kehitetty edelleen.

Ohjelmistopatenttien erityispiirteet ja copyright

Minkä takia ohjelmatalojen business on niin erilaista kuin perinteinen tuotekehitys, että tarvittaisi eri tavalla toimiva patenttikäytäntö? Vastaus siihen lienee yleisöstä esitetty softaspesifinen argumentti, näkemys, että nykyään teknologian turnover-aika on 3 kk:tta ja patenttien turnover-aika on vuosi, jos patenttia ajatellaan "softatekijän suojaksi työkaluna, niin tutkinta pitäisi saada kymmenen kertaa nopeammaksi!" Arnö totesikin, että ohjelmistoteollisuus on uusi asia liittyen sekä patenttijärjestelmään että copyright-järjestelmään. Jos nyt kehitettäisi jokin suojatekijä, se ei hänen mielestään olisi kumpikaan järjestelmä.

Mitä eroa patenteilla ja copyright’lla sitten on? Patentit antavat määräaikaista suojaa teknisille ratkaisuille ja keksinnöille, ja tekijänoikeus puolestaan suojaa ”teoskynnyksen ylittäviä teoksia”: mm. kirjoituksia, maalauksia, elokuvia, musiikkia ja tietokoneohjelmia (koodia ja sovellusdesignia). Tosin moni merkittävä taideteos on esimerkiksi luotu lainaamalla muita teoksia ja muuntelemalla niitä innovatiivisesti. Taidehistoriassa esimerkiksi tunnetaan tyylisuuntia nimeltä eklektismi ja postmodernismi joissa vapaasti lainaillaan aiheita ja elementtejä aiemmista teoksista. Monet Disneyn animaatioelokuvat ovat hyviä esimerkkejä siitä, miten aiempia kirjallisia teoksia on käytetty innovatiivisesti ja luotu uusia teoksia. Tekijänoikeuslainsäädännön taustana oli individualismin ideologian myötä kehittynyt rationaalisen luonnonoikeuden kaudella oppi ”luovasta yksilöstä”, jonka tulee saada ”nauttia luovan työn hedelmistä”.

Ohjelmistopatenttikeskustelu jatkuu EU:ssa, tällä hetkellä on vireillä uusi lainsäädäntö joka harmonisoisi patenttilainsäädäntöä Euroopan maiden välillä. Seuraava askel keskustelussa otetaan 18.7.2006 jolloin patenttiehdotus-direktiivistä pyydetyt mielipiteet käydään läpi.

Mainittakoon, että tässä jutussa faktalähteenä on käytetty OTK, LL.M Pekka Riekkisen esitys "Immateriaalioikeus ja sen taloudellispoliittinen merkitys", jotta myös tässä pysytään tekijänoikeuslain vaatimalla eettisellä tasolla.
__________________________________________________________________

Ohjelmistoyrittäjät ry Benita Helistö/tiedotussihteeri