Ohjelmistoyrittäjät ry/ Jäsentilaisuus 18.01.2007

Uusi osakeyhtiölaki

Vuoden ensimmäisen jäsentilaisuutemme aihe oli Osakeyhtiölain uudistus. Laki on ollut voimassa syyskuusta 2006, mutta mitä se oikein käytännössä tarkoittaa? Mitä yritystoiminnan ohjaamisessa ja kehittämisessä uuden lain johdosta pitää ottaa huomioon? Uuden osakeyhtiölain keskeisistä muutoksista oli tullut kertomaan VT Olli Iirola Asianajotoimisto Juridiasta. CFQ Kimmo Jyllilä Eqvitecistä valotti hallitusjäsenen vastuuta uuden lain puitteissa.

Uuden osakeyhtiölain tavoitteet
Mitä muutoksia uusi laki on tuonut mukanaan? Keskeiseksi muutokseksi nousee nimenomaan pääomajärjestelyihin ja varojen ja voiton jakoon liittyvät kysymykset. Yleisesti kiinnostavia kysymyksiä ovat myös vastuukysymykset, seuraamukset ja oikeussuojat.

Syyt lain uudistumiselle ovat olleet muuttuneet rahoitusmarkkinat ja vapaan pääoman liikkuminen. Miten kilpailukyvyn ja joustavuuden vaateeseen on vastattu? Siten, että uudessa osakeyhtiölaissa on pyritty tuomaan uusia toimintamahdolllisuuksia siitä, miten rahoitus voidaan järjestää. Hallitukselle voi esimerkiksi antaa laveampia mahdollisuuksia rahoituksen hankkimiseen, ja varojen jakoon on tullut uusia keinoja. Yksi tavoite lainmuutoksessa oli myös sopimusluonteen lisääminen; toimijoille on annettu enemmän mahdollisuuksia sopia asioita haluamallaan tavalla.

Edellisessä laissa oli hyvin paljon viittauksia toisiin lainkohtiin, joissa taas viitattiin soveltaviin osiin ja niin edelleen, mikä teki laista vaikealukuisen. Nyt tavoitteena on ollut, että selkeys ja ymmärrettävyys lisääntyisivät; laki on nyt kirjoitettu auki ja tehty helppolukuisemmaksi. Mutta aina kun muutetaan vanhaa jo vakiintunutta tekstiä, syntyy tietysti tulkinnanvaraisuuksia, Iirola painotti.

Tavoitteena on ollut myös pienyhtiöystävällisyys, mikä tietysti on hieno poliittinen ele. On yritetty ottaa huomioon pienyhtiöiden erillistä asemaa. Tämä kuitenkin tuntuu Iirolan mielestä olevan pelkästään kosmeettista.

Keskeiset muutokset
Tahdonvaltaisuuden lisääminen (sopimusluonne) on asia, jonka Iirola toteaa olevan keskeinen muutos:
o Osakeannissa varat haluttaessa vapaaseen omaan pääomaan
o Vähemmistöosinko (yhtiöjärjestyksessä voitaisiin määrätä toisin)
o Yhtiöjärjestykseen johdon vapauttaminen tuottamusvastuusta yhtiölle (kaikkien osakkeenomistajien suostumuksella)

Osakelajien välillä on tapahtunut suuri muutos verrattuna vanhaan lakiin. Aikaisemmin äänivaltaero sai olla 20-kertainen kahden osakelajin välillä. Nyt tämä ero on kokonaan poistettu. Kiinnostavaa on, että tämä menettely menee yleistä eurooppalaista valtavirtaa vastaan, totesi Iirola.

Voidaan myös toteuttaa osakeanti yhtiölle itselleen Lisäksi voidaan sijoittaa vapaaseen pääomaan, ilman että siihen liittyy osakeanti. Se, miten verottaja suhtautuu järjestelyihin, on hyvä kysymys. Tällä hetkellä tilanne on se, että osakeyhtiölaissa on keinovalikoimat, ja mahdollisuudet ovat joustavia ja laveita. Voi olla, että verotus on nyt se, joka leikkaa kiinni - ainakin toistaiseksi. Oikeusministeriö ja valtiovarainministeriö eivät ole kommunikoineet keskenään kovin hyvin tämän lain valmistelusta ja sen takia ei tiedetä verottajan suhtautumisesta vielä.

Mitä osakeyhtiölaissa sitten oikeastaan on muuttunut?
Muutokset ovat suurelta osin selvennöksiä aikaisemmasta. Lakiin tuli kuitenkin joitakin merkittävämpiä muutoksia, ja ne liittyvät lähinnä rahoitukseen ja varojen jakoon.

Vanha laki rakentui aika paljon sidotun oman pääoman saamalle suojalle. Tämä tarkoittaa, että mitä yhtiöön sijoitettiin ja mitä osakkeenomistajat sijoittivat varoina yhtiöön, niin siitä tuli sidottua pääomaa, joka oli myös velkojien suojana. Ja vastaavasti ilman velkojien suostumusta sitä ei voitu jakaa myöskään pois. Toinen asia, mikä siihen liittyi, oli pakkoselvitystila. Tällä tarkoitetaan, että pyrittiin yhteiskunnan taholta suojaamaan sitä, että täällä ei toimisi yhtiöitä, joilla on negatiivinen pääoma. Uudessa laissa on lähestytty asiaa vähän eri tavoin, nyt ei ole estettä sille, että toimitaan negatiivisella pääomalla. Varojen jaossa taas tulee erinäisiä asioita huomioitavaksi vähän korostuneemmin yhtiön solvenssin säilymisen kannalta: yhteisiä varoja ei saa jakaa, ei vapaitakaan, jos solvenssi uhkaisi vaarantua.

Onko varojen jaossa jotakin aikarajaa, milloin ne voidaan siirtää, kysyttiin yleisön joukosta. Iirola vastasi, että varoja ei voida siirtää, jos katsotaan, että maksukyky heikkenee. Varoja ei saa jakaa, jos jaosta päätettäessä tiedetään tai olisi pitänyt tietää yhtiön olevan maksukyvytön tai jaon aiheuttavan maksukyvyttömyyden ("maksukykyisyystesti").

Suhteellisen suuri muutos kaiken kaikkiaan on pääomajärjestelyssä. Nyt lähdetään siitä, toisin kuin aiemmin, että osakkeiden lukumäärän nimellisarvon summan ei tarvitse olla osakepääomaa. Osakemäärät ja osakeannit elävät omaa elämäänsä, ja niillä tarkoitetaan osakkeenomistajien keskinäisiä suhteita. Kun taas se, mikä tapahtuu osakkeen pääomapuolella, kun sitä korotetaan tai alennetaan, on kysymyksiä suhteessa velkojiin ja ulkopuoliseen maailmaan. Napanuora osakeannin ja osakkeen lukumäärään ja osakepääomaan on katkaistu.

Hallituksen jäsenen vastuista
Kimmo Jyllilä tulee pääomasijoittajakentältä ja hän toi hieman käytännönläheisemmän näkökulman illan lakitarkasteluun.

Uusi laki on Jyllilän mielestä selkeämpi; se antaa mahdollisuuden myös pienille yhtiöille ja yrittäjille lukea ja ymmärtää asiaa. Edellisen lain viittaussoppa oli hankala, kuten Iirolakin totesi.

Pääomasijoittajan näkökulmasta laki antaa paljon uusia mahdollisuuksia, ja nyt odotetaan vain mitä verottaja siihen sanoo.

Yhtiön tarkoitus on tuottaa voittoa, mikä ei kuitenkaan tarkoita sitä, että voittoa pitäisi maksimoida lyhytjänteisesti. Hallituksen pitää ottaa yhtiön etu huomioon. Se, että ajetaan yhtiö maksimaaliseen voittoon maksamatta veroja, ei esimerkiksi ole puolustettava teko.

Hallituksen on huolellisesti toimien valvottava yhtiön etua. Huolellisuusperiaate on suurin kriteeri, kun puhutaan vahingonkorvausmenettelystä. Huolellisuusperiaatteella arvioidaan yrityksen johdon ja hallituksen toimintaa Pitää pyrkiä objektiivisuuteen, pitää katsoa miten huolellinen henkilö olisi toiminut vastaavassa tilanteessa. Mitä enemmän päätöksessä on riskiä, sitä enemmän huolellisuusperiaate korostuu. Liiketoimintaan kuitenkin kuuluu riskien ottaminen. Sinänsä se, että tekee virheellisen päätöksen, ei ole mikään vastuuperuste edellyttäen tietysti sitä, että on täytetty huolellisuusvaatimus.

Huolimattomuudesta voi myös joutua vahingonkorvausvastuuseen, Jyllilä tiedotti. Kuka oikeasti on vastuussa, hallituksen jäsen ja mahdollisesti varajäsen, jos on ollut sijalla. Vastuu on henkilökohtaista, ja sitä arvioidaan henkilökohtaisen toimimisen kautta.

Jyllilän top 3 neuvot hallituksen jäsenenä oleville:
o Hallituksen jäsenyys ei ole pelkkä kunniatoimi
o Hallituksen jäsenenä toimiminen vaatii aikaa ja perehtymistä
o Tunnettava yhtiöjärjestys, lainsäädäntö ja muu ohjeistus

Voit tutustua yksityiskohtaisemmin Jylllilän ja Iirolan esityksiin tästä:

Asianajaja, VT, Olli Iirolan esitys:
"Uuden osakeyhtiölain keskeisiä muutoksia"

CFQ, Eqvitec Partners Kimmo Jyllilän esitys:
"Hallituksen jäsenen vastuu ja uudistunut osakeyhtiölaki - hallitusammattilaisen näkökulma"

Tilaisuuden palaute:
* palaute_jasentilaisuudesta_18.1.2007 yhteenvetoraportti.pdf
* palaute_jasentilaisuudesta_18.1.2007_avoimetvastaukset.pdf

__________________________________________________________________

Ohjelmistoyrittäjät ry/Benita Helistö, tiedotussihteri