Jäsentilaisuus 22.3.2006

TES JA TYÖLAKISÄÄDÄNTÖ - AJANKOHTAISET AIHEET

Jäsentilaisuudessa päivitettiin tietoja alan työsopimuksesta ja sen yleissitovuudesta. Tilaisuudessa esiintyivät Tietoalojen liiton työmarkkinajohtaja Timo Höykinpuro ja Erityisalojen Toimihenkilöliiton ERTOn lakimies Jarkko Pehkonen. Tietoalojen liitto on tietotekniikan ohjelmisto- ja palveluyritysten elinkeinopoliittinen edunvalvontajärjestö, ja toimihenkilöliitto ERTO on yksityisen palvelusektorin asiantuntijatehtävissä työskentelevien ammattiliitto.

Työehtosopimuksia (TES) neuvoteltaessa nämä liitot edustavat sopijaosapuolia, työnantajia ja työntekijöitä. Työehtosopimuksissa sovitaan työpaikoilla noudatettavista yleisistä ja kaikkia koskevista työsuhteen ehdoista, määritellään siis mm. palkat, työajat ja lomat. Jokaiselle toimialalle tehdään omia työehtosopimuksia, joissa otetaan alan erityispiirteet huomioon. Yleissitovana työehtosopimuksena pidetään sellaista, jonka normaalisitovuuden piirissä on ainakin noin puolet alan työntekijöistä. Työnantaja, jota koskee yleissitovuus, on velvollinen noudattamaan työehtosopimusta kaikkiin sopimuksen piirissä oleviin työntekijöihinsä näiden järjestäytymisestä riippumatta. Yleissitovuuden merkitys on toisin sanoen se, että työehtosopimuksia ja työnormeja pitää noudattaa, kuuluu työnantaja työnantajaliittoon tai ei. Tämä koskee kaikkia alan yrityksiä. Työsopimuksiin ei myöskään voi sopia huonompia ehtoja kuin mistä on sovittu yleissitovassa työehtosopimuksessa.

Palkankorotukset

Ajankohtainen asia työmarkkinoilla on työehtosopimuksen yleissitova palkankorotus, joka astuu voimaan 1.4. ja 1.11.2006. Palkkojen korotus ja se, miten korotuskäytäntöjen kanssa kannattaa toimia, kiinnostivat jäseniä ja herättivät kysymyksiä. Kun palkkoja on esimerkiksi korotettu jo vuoden alussa, pitääkö korottaa uudestaan huhtikuussa? Vastaus kuuluu että, työehtosopimus on minimisopimus, jonka alle ei saa mennä. Voi toki sopia parempia ehtoja mitä työehtosopimus määrittelee, mutta asia pitää tehdä selväksi työntekijän kanssa, että se korvaa myöhemmin tulevan pakollisen korotuksen. Palkankorotus aikaistettuna ei siis ole ongelma, jos se on sovittu yhteisymmärryksessä molempien osapuolten kesken ja, että se sisältää myöhemmin tulevan pakollisen korotuksen. ERTOn lakimies Pehkonen korosti kuitenkin, että palkankorotuksen rytmin muuttaminen voi yrittäjän kannalta olla riski. "Pitää aina tehdä selväksi, mitä se tarkoittaa ja missään nimessä se ei voi johtaa siihen, että palkankorotus jää pienemmäksi työntekijän kannalta, koska laki turvaa minimiehdot", Pehkonen jatkoi. Höykinpuro vuorostaan varoitteli, että "kun työntekijä lähtee ovet paukkuen ja lähettää laskun perään, koska yleiskorotukset ovat jääneet maksamatta, niin käytäntö on se, että se sitoo työantajaa paljon enemmän kuin työntekijää".

Soveltamisalasta

TESiä sovelletaan alan yrityksen päätoimialan mukaan. Päätoimiala voi joskus olla häilyvä, säädöksissä ei aina pysytä samassa tahdissa kuin ala menee eteenpäin; ala elää ja sopimusten soveltaminen tulee perässä. Toimialaperiaate tarkoittaa kuitenkin sitä, että sovelletaan samaa sopimusta kaikkeen yrityksessä tehtävään työhön, esim. yrityksen kokki tai autonkuljettaja noudattaa saman alan TESiä kuin sihteeri, puhelinvaihteenhoitaja tai projektipäällikkö. TESiä ei sovelleta johtoon tai ns. työnantajaedustajiin. Huomioitavaa on, että työntekijöiden järjestäytymisellä ei ole merkitystä, he voivat puolestaan kuulua mihin liittoon tahansa.

Paikallinen sopiminen - mitä voi sopia ja mitä ei

Paikallisen sopimisen ehtona on kuuluminen työnantajaliittoon. Joitakin poikkeuksia kuitenkin on, esim. työaikalakimääräyksissä. Peruslähtökohta on se, että jos sopimuskorotus tulee, niin korotukset pitää maksaa tiettyinä ajankohtina ja paikallisesti ei voi sopia toisin, jos ei kuulu työnantajaliittoon. Irtisanomisajoista voi kuitenkin käytännössä sopia myös paikallisesti. Molemmat liiton miehet olivat samaa mieltä siitä, että voidaan sopia esim. molemminpuolisesta kahden kuukauden irtisanomisajasta. Pehkonen painotti kuitenkin, että työnantajalla ei voi olla lyhyempi irtisanomisaika kuin työntekijällä. Irtisanomisajat pitää olla tasamittaiset tai työnantajapuolella pitempi. Monista eduista voi myös sopia vapaasi, esim. autoeduista, luontaiseduista ja työaikajärjestelyistäkin. Mutta ns. ”kovista” jutuista ei voi sopia, jos ei kuulu työnantajaliittoon, josta esim. päivätyö on yksi. Työaikajärjestelyistä voi sopia poikkeavasti niin, että välillä voi tehdä pitkää työviikkoa ja välillä lyhyttä, mutta työajan pitää tasoittua viikottaiseen 37.5 tuntiin. Suosittu paikallisen sopimisen kohde onkin juuri työaikajärjestelyt. Vilkasta keskustelua käytiin työajoista, jotka tällä luovalla toimialalla voi olla "villit ja vapaat". Jos työntekijän kanssa on sovittu, että työaika on vapaa, ja työt saa tehdä milloin työntekijälle sopii, eikä siitä makseta ylityö eikä muita korvauksia, niin periaatteessa työnantaja altistuu riskinotolle. Liittojen asiantuntijat painottivat kuitenkin, että jos asia on sovittu työntekijöiden kanssa kollektiivisesti etukäteen, ei juurikaan synny riitatilanteita.

Lisätietoa työaikajärjestelyistä ja sopimisista antavat molemmat liitot:

Tietoalojen liitto: www.tietoalojen liitto

ERTO: www.erto.fi

Timo Höykinpuron ppt-esitys: hoykinpuro_ppt_22032006 _____________________________________________________________________________

Benita Helistö, tiedotussihteeri Ohjelmistoyrittäjät ry