| Ohjelmistoyrittäjät ry / Jäsentilaisuus 29.1.1007
Vuosikokous ja yritysarkkitehtuuri
Puheenjohtaja
ja hallitus
Yhdistyksen vuosikokous pidettiin 29.01.2007, ja jäsenet
valitsivat yksimielisesti Matti Heikkosen jatkamaan yhdistyksen puheenjohtajana.
Hallitukseen valittiin uusina jäseninä Mika Ahokas, Scalewise
Oy ja Jarmo Kalliola, Profict Partners Oy. Vanhoina jäseninä jatkavat hallituksessa:
Aino-Maija Fagerlund (FRENDS Technology), Timo Talasmaa (Nolics
Oy), Jussi Autere (Gearshift Group Oy), Jyrki Kontio (TKK, R&D-Ware
Oy), Antti Pietilä (VBS Net Oy), Seppo Takanen (Codebakers Oy),
Juha Lamminkari (IT Moon Oy) ja Hannu Kytölä (Fiare Oy). Hallituksen
neuvonantajina jatkavat Irmeli Lamberg ja Kimmo Rasila.
Yritysarkkitehtuuri
Kokouksen
alussa Jaakko Riihinen, Nokia Oyj, piti kiinnostavan esityksen yritysarkkitehtuurista.
Jaakko Riihinen työskentelee Nokia Oyj:ssä yritysarkkitehtuuriyksikön johtajana
ja pääarkkitehtina.
Hänellä on myös pitkä tausta ohjelmistoalalta sekä yrittäjänä
että työsuhteessa. Riihinen lähti yritysarkkitehtuuria käsittelevässä esityksessään
liikkeelle kauhukuvien maalailulla kertoen niistä epäonnistuneista hankkeista,
joissa 75-kertainen heittokaan ei ole epätavallista. Tätä estääkseen tarvitaan
toisin sanoin yritysarkkitehtuuria. Mistä on kysymys, kun puhutaan yritysarkkitehtuurista,
ja minkälaisiin asioihin pitää panostaa? Kysymys on siitä, miten voidaan säästää
ja miten asioita voidaan tehdä paremmin.
Yritysarkkitehtuuri (Enterprise
Architecture) on käsitteenä uusi, mutta perustuu monien tunnettujen menetelmien
sulauttamiseen yhdeksi kokonaisvaltaiseksi viitekehykseksi ja lähestymistavaksi,
joskin mukaan on tullut joitakin aivan uusiakin oivalluksia. Yritysarkkitehtuuri
mahdollistaa liiketoiminnan ja ICT-teknologian yhtäaikaisen jatkuvan kehittämisen
ja hallinnan.
"Yritysarkkitehtuuri konkretisoi strategian rakenteisiin.
Se tuo esiin toimintaprosessit, organisaatiot, tietojärjestelmät ja sen, miten
ne toimivat yhteen. Se on johtamistyökalu, joka luo kokonaisvaltaisen viitekehyksen",
Riihinen selvittää. Hän tähdentää, että asiat pitää nähdä lenkkeinä; tasavahvat
lenkit ketjussa edustavat yrityksen vahvuutta. Yritysarkkitehtuuri taas liittyy
tähän siten, että pitää ymmärtää, miten voidaan optimoida yrityksen kehittäminen
ja miten saadaan lenkit tasavahvoiksi. Tätä varten pitää kehittää kieli ja käsitteistö,
jotta päätöksiä voidaan tehdä. Yrityksen kyvykkyys käsitellään käsitteillä. "Jos
ei ole käsitteitä, ei voida käsittää", Riihinen kiteyttää. Informaatiojärjestelmillä
integroidaan eri toimintoja ja prosesseja toisiinsa. Näin tieto siirtyy formaalisessa
muodossa. Arvo syntyy siitä, miten tieto minimoidaan ja formalisoidaan sellaiseen
muotoon, että se voidaan integroida. Tuotteiden, palvelujen ja systeemin määritelmät
ovat tärkeitä. Arkkitehtuuri on Riihisen määritelmän mukaan systeemin ominaisuus.
Mutta onko mikä tahansa rakenne ilmentymä arkkitehtuurista?
Riihisen väittämä
on, että arkkitehtuuri on joukko sellaisia rakenteita, sääntöjä ja periaatteita,
jotka tyydyttävät tarkoituksenmukaisesti tämän systeemin eri toimintavaatimuksia.
Toimintavaatimukset taas kuuluvat Riihisen mukaan IT-ihmisten perussivistykseen:
Toiminnalliset vaatimukset voidaan pukea kanoniseen muotoon; heräte, prosessointi,
vaste ja systeemin jäsentely. Kaikki sellaiset vaatimukset, joita ei saada tällaiseen
muotoon, ovat ei-toiminnallisia vaatimuksia. Nämä ei-toiminnalliset vaatimukset
määrittelevät arkkitehtuurin rakenteen, ja näkyvyys (visibility) on siitä yksi
esimerkki.
Lisälukemista janoaville Riihinen suosittelee Geoffrey Mooren
kirjaa "Inside the Tornado" (1995). Tilaisuuden
palaute: 1)
Yhteenvetoraportti 2)
Mikä oli tilaisuuden hyödyllsin anti? 3)
Mitä aiheita toivoisit eniten tulevan jäsentilaisuuden aiheiksi? 4)
Miten voisimme mielestäsi tehostaa ja kehittää tilaisuuksia jatkossa?
__________________________________________________________________
Ohjelmistoyrittäjät ry/Benita Helistö, tiedotussihteeri |
